TAAS töissä. Ihan liian paljon tunteja ja tilanteita tässäkin vuorossa, ei hetken rauhaa, eväätkin piti seisaaltaan hotkaista naamariin. Selkäkin huutaa hoosiannaa, ei vissiin oliskaan kannattanut lupautua kaverin muuttoon avuksi… Kaikki vakkari-asiakkaatkin on taas kaivautuneet koloistaan (mitkähän tuet nyt on maksettu?) ja tietysti just silloin, kun tuo uusin ja innokkain työkaveri on vuorossa. No, onhan se kiva, että joku jaksaa kuunnella sitä samaa rintakipua tai jalkasärkyä, mikä on kestänyt jo viimeiset viisi vuotta, itteä ei vois vähempää kiinnostaa. Mutta mikä ihaninta, tuo hemmetin räpätätikin on samassa vuorossa jauhamassa kaikkee jonninjoutavaa, vaikka ei vois vähempää kiinnostaa sen serkunkumminkaiman kuulumiset. Ja tupakatkin on loppu, saatana. No, kahvia koneeseen sitten, ei tätä muuten kestä… Ei jumalauta, teidän äitimuorit ei siivoa täällä, laittakaa nyt perkele ne likaiset astiat koneeseen IHAN ITE!

Tuttua? Huono päivä aamusta saakka, väsyttää ja ketuttaa, on huolia kotona ja kaikkialla muuallakin, työmatkalla kännykkä hajosi ja kukkaro katosi, työnantajakin muisti heti vuoron alussa muutamalla lisäohjeella, jotka on tuomittu epäonnistumaan. Tuleva loma siintää jo horisontissa, mutta sinun ja Pattayan hiekkarannan välissä on vielä monta hankalaa asiakasta promilleissaan, monta tuntia hidasta kidutusta ”kutsumusammatissa”, josta maksetaan vielä ihan liian vähän palkkaakin. Eli aivan sama, mä oon jo huomenna niiiiin lomalla!

No hei. (Onpa kiva, kun oksennat.) Sulla on vissiin vähän paha olo? Ja koskeekin joka paikkaan… (Et oo ensimmäinen, jos yhtään lohduttaa.) Joojoo, autetaan kyllä. (Malta nyt saakeli pari sekuntia, tässä mitään ihmeentekijöitä olla!) Nii-in, mut voitko nyt vastata kysymykseen, kiitos. (Se ei oikeesti voi olla noin vitun vaikeeta.) Emmä saa tosta sun puheesta mitään tolkkua, paljonko sä oot juonu? (Tottahan toki olen huora, kiitos kun muistutit.) Hei, jos sä et osaa käyttäytyä, niin sä oot kohta poliisin asiakas! (Oikeesti ihan kohta, älä kokeile yhtään enempää.) Voitko nyt vaan tehdä niinku mä pyysin? (Ja homokin vielä, mikäs siinä sitten.) Mä yritän tässä tehdä vaan oman duunini ja auttaa sua! (Selvä, et siis tartte apua. Kiitos hei.)

Itse kukin voinee tässä vaiheessa vilkaista peiliin, meillä kaikilla on ollut näitä hetkiä. Joka toisin väittää, joko valehtelee, on kadottanut todellisuudentajunsa tai ei ole koskaan tehnyt töitä. Vaikka kuinka tykkäisit työstäsi, työpaikastasi, työkavereistasi, pomostasi ja jopa asiakkaistasi, on meistä jokaisella huonoja päiviä ja joskus ne vaikuttavat työsuoritukseen, se nyt vaan on fakta. Jos töihin lähteminen on poikkeuksetta vastenmielinen ajatus ja nostaa v-käyrän eksponentiaalisiin lukemiin jo kotiovella, puhutaan eri asiasta. Silloin kannattaa uskoa kerrankin telkkarimainosta ja etsiä uusi työpaikka.

Jokaisella meistä on myös olemassa se ”punainen vaate”, jolla työssään puurtava ammattilainen saadaan syöksemään suustaan tulta ja tappuraa, vaikka muuten töissä olisikin kiva olla. Vahvoja ehdokkaita tässä punaisen vaatteen kategoriassa ovat tulkintakelvotonta tekstiä tuottavat känniläiset, humalassa olevat wannabe-itsetuhoiset, säännöllisesti toisiaan (vuorotellen) pahoinpitelevät, apinajurrissa olevat pariskunnat ja joka ainoa päivä, ehkä jopa useamman kerran päivässä apua pyytävät vakkari-asiakkaat, joilla ei oikeasti ole avun tarvetta tai jotka ainakin pyytävät sitä tyystin väärästä paikasta. Oma lukunsa ovat tietysti myös asiakkaat tai (mikä vielä pahempaa) heidän omaisensa, jotka tietävät ammattilaisia paremmin, millaista apua, mistä ja millä aikataululla he tarvitsevat.

Huonona päivänä viimeistään näiden asiakkaiden kanssa sitä hankkii helposti itselleen elämää suuremman ketutuksen jo ensimmäisiä sanoja vaihtaessa, herneenpalko sulloutuu sieraimeen poikittain pikkujutusta, homma lähtee ihan väärälle radalle, tulee tehtyä vääriä johtopäätöksiä, jotain olennaista menee ohi, todellinen hätä jää huomaamatta ja loppu onkin sitten sellaista historiaa, mitä ei kannata kertoilla sen laajemmin. Ja yksi tällainen kohtaaminen voi vaikuttaa koko loppupäivän, jos sitä punaiselle mennyttä viisaria ei saa takaisin vihreälle ennen seuraavaa asiakasta. Siitä kärsii sitten se seuraava, viaton osapuoli. Useimmiten nämä sukset ristiin-ongelmat ja niistä mahdollisesti seuranneet virheet käännetään asiakkaan viaksi, sehän se oli niin vaikea ja hankala ihminen, ei siitä ottanut mitään selkoa. Vika saattaisi kylläkin olla jossain muualla, jos oikein peiliin katsoisi.

To be continued.. ; )